Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Valitse sivu
Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan herättää monenlaisia tunteista ja paljon kysymyksiä.

Siviilipalveluskeskukseen on tullut runsaasti tiedusteluja siitä, mikä on siviilipalvelusvelvollisten asema, jos Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. On myös paljon kysytty täydennyspalvelusvelvolliseksi hakeutumisesta ja erityisesti rauhan aikana palveluksesta vapautettujen (C-luokka) henkilöiden asemasta poikkeusoloissa. Seuraavassa selvitetään näitä kysymyksiä.

Kuitenkin tärkeintä on muistaa, että Suomea ei nyt uhkaa mikään, meillä on rauha ja kaikki yhteiskunnassa toimii. Myös Ukrainan sotaan etsitään kansainvälisesti ratkaisua.

Suomi on varautunut kattavalla lainsäädännöllä poikkeustilanteisiin, myös sotilaalliseen uhkaan.

Niin siviilipalveluslaissa kuin asevelvollisuuslaissa on säännökset ylimääräisestä palveluksesta ja palveluksesta liikekannallepanon aikana. Siviilipalveluslaista säädökset löytyvät luvusta 9. ( https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071446#L9 )

Siviilipalvelusvelvollisella tarkoitetaan asepalveluksen vakaumukseen perustuvana vaihtoehtona 347 vuorokauden mittaiseen siviilipalvelukseen hakeneita, sen suorittaneita sekä reservistä siviilipalvelukseen siirtyneitä täydennyspalvelusvelvollisia, joiden täydennyspalveluskoulutuksen pituus on viisi päivää.

Siviilipalvelusvelvollinen on joko suorittamassa siviilipalvelusta, siviilivarannossa (suorittanut palveluksen, 50 ikävuoteen saakka) tai lisävarannossa 60 ikävuoteen saakka. Lisävarantoon kuuluvat myös siviilipalvelukseen hakeneet ja ne, joiden palvelus on terveydellisillä syillä keskeytynyt tai jotka ovat vapautettu rauhan aikana palveluksesta.

Jos Suomea kohtaisi sotilaallinen uhka, tasavallan presidentin päätöksellä siviilipalveluksen suorittaneita (siviilivarantoa) voidaan määrätä ylimääräiseen palvelukseen harjoittamaan ja täydentämään siviilipalvelusvelvollisten siviililuonteisiin tehtäviin liittyviä kriisivalmiuksia.

Liikekannallepanon aikaisesta palveluksesta päättää tasavallan presidentti maan hallituksen esittelystä. Liikekannallepanon aikaisen palveluksen tehtävät olisivat siviilitehtäviä samantyyppisissä paikoissa kuin normaalioloissa, esim. kuntien ja valtion virastoissa, mutta yksittäisen velvollisen tehtävä määräytyisi tarpeen mukaan.  

Puolustusvoimien määräämissä tehtävissä eivät siviilipalveluksen suorittaneet palvelisi.

Siviilipalveluksesta vapautettuja C-palveluskelpoisuusluokassa (lisävarantoa) olevia voitaisiin tässä tilanteessa määrätä uuteen lääkärintarkastukseen.

Siviilipalveluksen suorittaneet terveydenhuollon ammattilaiset tekisivät automaattisesti terveydenhuollon tehtäviä ja muutkin työnantajat voivat myös varata työntekijöitä omaan käyttöönsä myös poikkeusoloja varten (ns. VAP-varaus).

Käytännössä Siviilipalvelukeskus koodinoisi palveluspaikkojen käyttöön siviilitehtäviin riittävän määrän siviilipalvelusvelvollisia.

Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia mutta on hyvä huomata, että poikkeusoloissakin siviilipalvelusvelvollisten tehtävät olisivat siviilitehtäviä, eivätkä ne liity Puolustusvoimien toimialaan.

Rauhan aikana palveluksesta vapautettu (palveluskelpoisuusluokassa C oleva) asevelvollinen voi hakeutua reservistä täydennyspalvelusvelvolliseksi. Siviilipalveluskeskus ei kuitenkaan määrää velvollista täydennyspalvelukseen ilman uutta palveluskelpoisuusarviota. Lisätietoja täydennyspalveluksesta Siviilipalveluskeskuksen kotisivuilla https://www.siviilipalveluskeskus.fi/taydennyspalvelus/