Palveluspaikan tehtävien määrääminen

Työpalvelussa huomioitavia asioita

Siviilipalvelusvelvollisen velvollisuuksista säädetään siviilipalveluslain 38 §:ssä.

Siviilipalvelusvelvollisen tulee suorittaa tunnollisesti hänelle siviilipalveluslain nojalla määrätyt palvelustehtävät siviilipalveluspaikan osoittamassa työpisteessä sekä noudattaa siviilipalveluskeskuksen ja siviilipalveluspaikan antamia työnjohdollisia määräyksiä.

Jos siviilipalvelusvelvollinen laiminlyö palvelustehtävien suorittamiseen liittyvät velvoitteensa tai muutoin toimii vastoin palvelusvelvoitteitaan, hänet voidaan määrätä siviilipalveluslaissa säädettyyn kurinpitorangaistukseen (siviilipalveluslaki 68 §).

Työtehtäviä määrättäessä on otettava huomioon palvelusvelvollisen vakaumus ja soveltuvuus. Mikäli siviilipalvelusvelvollinen perustellusti ilmoittaa työtehtävien olevan vakaumuksensa vastaisia, tulee palvelusvelvollinen määrätä toisiin tehtäviin.

Soveltuvuudessa huomiota on kiinnitettävä lähinnä hänen koulutukseensa, työkokemukseensa ja terveydentilaansa.

Siviilipalvelusvelvollisen vakaumus on keskeistä palveluksen järjestämisessä. Siviilipalvelusvelvollisen tottelemisvelvollisuuden ulkopuolelle jää tehtävä, jonka katsotaan perustellusti olevan hänen vakaumuksensa vastainen.

Siviilipalvelusvelvollista ei saa määrätä työhön, jota palveluspaikan vakituiset työntekijät työriidan vuoksi eivät suorita, paitsi jos on kyseessä kielletty työtaistelutoimenpide.

Suomen- tai ruotsinkielisen siviilipalvelusvelvollisen on voitava suorittaa palvelus omaa äidinkieltään käyttäen, ellei hän toisin halua. Myös siviilipalvelusvelvollisen muu äidinkieli tulisi ottaa huomioon määrättäessä velvolliselle palveluspaikkaa ja -tehtäviä ainakin palvelustehtävien edellyttämän kielitaidon ja palveluspaikan henkilökunnan kielitaidon osalta.

Siviilipalveluspaikalla palveluksen suorittamiseen ei saa yhdistää muuta työntekoa eikä minkäänlaisen taloudellisen vastikkeen maksamista. Siviilipalvelusvelvolliselle ei saa maksaa palkkaa eikä esimerkiksi virkamiehille maksettavia päivärahoja, kokouspalkkioita tai ylityökorvauksia.

Siviilipalvelusvelvollinen voi tehdä palvelusaikanaan töitä vapaa-ajallaan ilman aikarajoituksia, mutta ei kuitenkaan oman palveluspaikkansa palveluksessa. Siviilipalvelusvelvollisen on hyvä huomata, että saatu rahallinen korvaus voi vaikuttaa mahdollisesti maksettavaan sotilasavustukseen.

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta tulee kertoa sinulle heti työhön perehdyttämisen yhteydessä. Suositeltava menettely on, että allekirjoitat kirjallisen salassapitositoumuksen. Siviilipalveluskeskuksen verkkosivuilta on saatavilla asiaa koskeva mallilomake.

Palveluspaikkojen salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevat määräykset ovat siviilipalveluslaissa tarkoitettuja työnjohdollisia määräyksiä, joita sinun on noudatettava. Palveluspaikkojen on huolehdittava siitä, että tunnet työtehtäviin liittyvän salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden ja tiedät sen koskevan myös sinua. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun sinulla on pääsy asiakastietojärjestelmään, henkilörekisteriin tai vastaaviin salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden kattamiin tietoihin.

Siviilipalveluskeskus on aktiivisesti mukana nuorten ohjaamotoiminnassa. Tavoitteena on taata jokaiselle nuorelle jatkomahdollisuus siviilipalveluksen jälkeen, ja näin ehkäistä syrjäytymistä.

On suositeltavaa, että työpalvelupaikka antaisi sinulle mahdollisuuden käydä työpalvelun aikana esimerkiksi paikallisessa TE-toimistossa tai Ohjaamossa eikä sinun tarvitse käyttää käyntiin lomapäiviään (HL).

Edellä mainittu suositus koskee myös opintoihin liittyviä pääsykokeita. Sinulle tulisi taata mahdollisuus osallistua Suomessa pidettäviin pääsykokeisiin. Siviilipalveluskeskus suosittaa, että pääsykoepäivän poissaolo kirjataan ”palvelustehtävästä vapauttamiseksi”. HSL-loman käyttö näissä tilanteissa ei ole Nuorisolain hengen mukaista.