Siviilipalvelusvelvollisten tehtävät kriisiaikana

Poikkeusolojen aikana siviilipalvelusvelvollisten tehtävät määräytyvät sen mukaan, mitä siviilipalveluslain 9.luvussa määrätään. 9 luku Ylimääräinen palvelus ja palvelus liikekannallepanon aikana.

Siviilipalvelustoiminnan kehittämistyössä huomioidaan v. 2011 Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietinnössä Siviilipalvelus 2020 todetut linjaukset, jonka mukaan luovutaan tavoitteesta käyttää velvollisia kriisitilanteissa jossain erityisissä tehtävissä ts. siviilipalvelusvelvollisia koskevan sijoitussuunnitelman laatimisesta.

Työryhmän ehdotuksessa huomioidaan, että työvoiman saanti kriisitilanteissa on turvattu valmiuslain säännöksillä, Valmiuslaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552). Valmiuslain 14 luvussa Työvelvollisuus todetaan seuraavaa:

Työvelvolliset

Jos 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa työnvälityspakko ja irtisanomisoikeuden rajoittaminen eivät ole riittäviä toimenpiteitä maanpuolustuksen, väestön suojaamisen, välttämättömän terveydenhuollon tai vähimmäistoimeentulon taikka huoltovarmuuden kannalta erityisen merkityksellisen tuotannon turvaamiseksi, on jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain (201/1994) mukaan kotikunta Suomessa ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, velvollinen tekemään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä.

Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä todetaan seuraavaa: Lisäksi 3 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa on jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, velvollinen tekemään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.